KUNTOTARKASTUSREKISTERI RAKENNETUILLE KIINTEISTÖILLE

Olen jättänyt lakialoitteen yhtenäisen kuntotarkastusrekisterin perustamisesta rakennetuille kiinteistöille estämään asuntokauppariitoja ja petoksia.

Tätä lakialoitetta vie eduskunnassa eteenpäin Keskustapuolueen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Juha Pylväs.

Tämä rekisteri tulee saada sisällytettyä nyt uudistettavaan Maankäyttö- ja rakennuslakiin (Uusi laki on tarkoitus saada voimaan v.2021).

Kiinteistöihin tehdään kuntotarkastuksia päivittäin, yleensä kiinteistön myynnin yhteydessä. Ostaja haluaa varmistaa kiinteistön kunnon ennen kauppaa, myös myyjä haluaa rauhalliset yöunet kaupan jälkeen. Lisäksi rahoittajat (pankit) vaativat nykyisin jo kuntotarkastusraportin ennen rahoituspäätöstään.

Kuntotarkastuksen nykytila

Kuntotarkastuksen tekijänä voi lähtökohtaisesti olla kuka tahansa. Pätevyysvaatimuksia ei ole, eikä toimintaa säädellä laissa.

Alalle on saatu oma Asuntokaupan Kuntotarkastajan tutkinto (AKK). AKK-järjestelmää ja tarkastajien pätevyyksiä valvoo rakennus- ja kiinteistöalan liittojen ja yhdistysten omistama Fise. AKK-tentin läpäisemisen jälkeen kuntotarkastajan edellytetään tekevän tarkastukset ”Suoritusohjeen” mukaisesti.

Asianmukaisessa kuntotarkastuksessa noudatetaan edellä mainittua Suoritusohjetta. Tarkastuksen suorittaa AKK-pätevä henkilö. Myös kiinteistönvälittäjille laadittu ”Hyvä Välitystapa”edellyttää, että asuntokaupan yhteydessä suositeltava kuntotarkastus laaditaan KH-kortin ohjeen mukaan ja että kuntotarkastusta suositellaan teetettäväksi aina kiinteistön kaupan yhteydessä.

Järjestelmä vaatii kuitenkin vielä kehittämistä ja pätevien tarkastajien valvontaa tulee tarkentaa edelleen.
Vaikka Suomessa puhutaan enemmän sääntelyn purkamisesta kuin lisäämisestä, on kieltämättä jossain määrin haastavaa, että Suoritusohjeen noudattaminen tai pätevyyden hankkiminen ei ole edelleenkään pakollista.

Kuntotarkastuksen voi tehdä edelleen kuka tahansa haluamallaan tavalla. Kuka tahansa voi edelleenkin ryhtyä kuntotarkastajaksi, eivätkä viranomaiset valvo millään tavalla alan toimintaa. 

Ei liene kohtuuton ajatus, että suomalaisen tärkeimmän omaisuuserän kunnon arviointi edellyttäisi todistettua pätevyyttä, kun sen myyjiltäkin (kiinteistönvälittäjät) vaaditaan sitä.

 

Rekisteri

Ei ole olemassa vielä yhtenäistä lain pakottamaa rekisteriä, johon tallennettaisiin kiinteistö / laitostunnuksen taakse kaikki aiemmin tehdyt raportit jokaisesta tarkastuksesta kiinteistöön, myös uusiin rakennettaviin kiinteistöihin ensitarkastuksesta alkaen. Tällä rekisterillä vältettäisiin lukuisia asuntokauppariitoja ja petoksia. vrt. auton katsastusrekisteri.

Kun ollaan ostamassa 250 euron arvoista autoa, saadaan muutamalla eurolla hankittua rekisteritunnuksella palvelusta auton aiempi historia, sen ensirekisteröinnistä alkaen. Mutta kun ollaan ostamassa 250.000 euron arvoista kotia, ostetaan se mutu- tuntumalla, tietämättä ja tuntematta kiinteistön historiaa.

Käyttöoikeus rekisteriin tulisi sitä tarvitseville tahoille. Kiinteistönvälittäjät näkisivät tästä rekisteristä kiinteistön aiemmat tarkastusraportit ennen kiinteistön arviointia ja toimeksiannon sopimista.

Pääsy rekisteriin rekisteröityneenä käyttäjänä olisi mm. kiinteistönvälittäjillä, viranomaisilla, sekä pankeilla rahoittajina.

Tämä rekisteri tulisi ulottaa koskemaan myös taloyhtiöitä ja osakehuoneistoja.

 

Ystävällisin terveisin

Heikki Ylisirniö Kiinteistönvälittäjä LKV, LVV

Nuolihaukantie 4 B 35, 90250 Oulu

heikki@ysikoti.com 044 999 66 56

Liike Nyt kuntavaaliehdokas

 

PS.

Kuntotarkastusraportteja laativia toimijoita on Suomessa sadoittain, ellei tuhansittain. Jokainen laatii oman raporttinsa, tallentaa tai on tallentamatta sitä omiin tiedostoihinsa. On siis mahdollista, että tästä laaditusta raportista eivät tiedä muut kuin tarkastuksen tekijä ja kiinteistön omistaja (toimeksiantaja).

Kun kiinteistökaupan myyntitilanteessa tehdyssä kuntotarkastuksessa mahdollisesti löytyy epäkohtia, on kiinteistön omistaja ns. heikoilla jäillä. Ostaja osaa vaatia tuntuvaa hinnan alennusta vedoten todettuihin epäkohtiin. Kiinteistön omistajan vastuu kiinteistön kunnosta ei kuitenkaan poistu.

Pahimmillaan talon hinta romahtaa täysin, etenkin jos kuntotarkastuksen yhteydessä mikrobivaurioita on löydetty, joko aistinvaraisia tai mitattuja.  Talo myydään usein sitten ns. purkukuntoisena jotta myyjä ei joutuisi korvausvelvolliseksi löydetyistä vaurioista.

Ostaja tekee ostamaansa taloon pientä pintaremonttia / ”feikkiremontin”. ”Remontin” jälkeen myyjä hävittää aiemmin tehdyn kuntotarkastusraportin. Myyjä tilaa paikalle toisen välittäjän, kuin keneltä hän osti kiinteistön, jolloin uusi välittäjä on täysin tietämätön talon aiemmasta historiasta kaupaten kiinteistöä täysin terveenä, hyvin remontoituna kohteena.

On liikkeellä ostajia, jotka oikein kyttäävät näitä kohteita päästäkseen maksimoimaan voittonsa. Tätä voidaan jo rinnastaa mielestäni rikolliseen toimintaan. Näitä petoksia tapahtuu Suomessa päivittäin!

Uusi, pahaa aavistamaton ostaja löydetään, kaupat sovitaan ja uusi kuntotarkastus teetetään. Näitä tapauksia on jatkuvasti markkinoilla, yhä enemmän ja yhä röyhkeämmin. Näistä ei vaan puhuta ääneen. Kiinteistönvälittäjät vaikenevat aiheesta peläten myyntinsä romahtamisesta.

Petoksen tekijät perustavat myös petoksiaan siihen seikkaan, että uhri EI lähde lopulta käräjöimään asiassa, koska oikeudenkäyntikulut ovat liian suuret ja häviäjä maksaa koko potin.

 

 
YsiKoti Oy
Y- 2699016-1
Harakkamäentie 51, 90310 Oulu
Terhotie 2, 84100 Ylivieska
P. 044 999 6656
heikki@ysikoti.com